Jos olet koskaan joutunut odottamaan viranomaisen päätöstä ja miettinyt, miten siitä voi valittaa, et ole yksin. Hallintoprosessilaki (808/2019) määrittelee nämä pelisäännöt – ja se uudistui täysin vuoden 2020 alussa.

4 liittyvaa artikkelia

Säädösnumero: 808/2019 ·
Voimaantulopäivä: 1.1.2020 ·
Korvaa lain: Hallintolainkäyttölaki (586/1996) ·
Soveltamisala: Yleiset hallintotuomioistuimet ·
Lukujen määrä: 13

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
  • Suullisen käsittelyn edellytykset tietyissä asiaryhmissä ovat tulkinnanvaraisia
  • Oikeudenkäyntikulujen korvaamiskäytäntö vaihtelee tuomioistuimittain
  • Valituslupaperusteiden soveltaminen voi vaihdella
3Aikajanasignaali
  • 1996: Hallintolainkäyttölaki (586/1996) säädetään
  • 2019: Eduskunta hyväksyy uuden lain (808/2019)
  • 1.1.2020: Uusi laki voimaan, vanha kumotaan
4Mitä seuraavaksi
  • Lain tulkinta tarkentuu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännössä
  • Oikeudenkäyntikulujen korvauskäytäntö voi yhtenäistyä
  • Suullisen käsittelyn edellytyksistä odotetaan lisäohjeita

Tästä oppaasta saat selkeän kuvan siitä, mitä laki tarkoittaa, miten valitus tehdään ja miten oikeusturvasi toteutuu.

Kuusi keskeistä tietoa tiivistetysti:

Tunniste Arvo
Säädösnumero 808/2019
Voimaantulo 1.1.2020
Korvaa lain Hallintolainkäyttölaki (586/1996)
Soveltamisala Yleiset hallintotuomioistuimet
Lukuja 13
Keskeiset tuomioistuimet Korkein hallinto-oikeus, 6 alueellista hallinto-oikeutta

Mikä on laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa?

Mitä tarkoittaa hallintoprosessilaki?

Yhteenveto: Hallintoprosessilaki on uusi perusta, jolla turvataan yhdenmukaiset oikeudenkäyntimenettelyt kaikissa yleisissä hallintotuomioistuimissa. Kansalainen voi odottaa samaa oikeusturvaa, olipa asia käsittelyssä missä päin maata tahansa.

Mikä on lain säädösnumero?

  • Lain säädösnumero on 808/2019 (Finlex, Suomen virallinen lainsäädäntö).
  • Säädöskokoelman julkaisu Finlexissä on päivätty 2019-07-04 (Finlex, Suomen virallinen lainsäädäntö).
Miksi tämä on tärkeää

Kun lakia sovelletaan, se tarkoittaa, että kaikkien hallintotuomioistuinten on noudatettava samoja menettelysääntöjä. Tämä yhdenmukaistaa oikeusturvaa koko maassa.

Merkitys: Välitön seuraus on, että kansalainen voi luottaa siihen, että riippumatta siitä, missä päin Suomea asiaa käsitellään, oikeusturvatakeet ovat samat.

Mitä asioita laki koskee?

Mitä hallintoasioita laki kattaa?

  • Laki koskee oikeudenkäyntiä hallintotuomioistuimissa (Finlex, Suomen virallinen lainsäädäntö).
  • Soveltamisalaan kuuluvat valitusasiat, hakemusasiat ja viranomaisten väliset riidat (Finlex, Suomen virallinen lainsäädäntö).
  • THL:n aineistossa viitataan lain 23 §:ään alueellisesti toimivaltaisen hallinto-oikeuden määrittämisessä (THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).

Milloin lakia ei sovelleta?

  • Laki ei koske hallintoviranomaisten tekemiä päätöksiä sinänsä, vaan tuomioistuinmenettelyä.
  • Lain soveltamisala rajautuu yleisiin hallintotuomioistuimiin.
  • Erityistuomioistuimet ja hallintoviranomaisten oma menettely eivät kuulu lain piiriin.
Huomioitavaa

Vaikka laki kattaa laajan kirjon hallintoasioita – verotuksesta sosiaalietuuksiin – tuomioistuimen käsittelyyn päätyy vain murto-osa viranomaispäätöksistä.

Käytännön ote: Tavallinen kansalainen kohtaa lain useimmiten silloin, kun hän valittaa viranomaisen päätöksestä hallinto-oikeuteen. Tämä on tilanne, jossa lain merkitys konkretisoituu.

Miten valitus tehdään hallinto-oikeuteen?

Kuka voi valittaa?

Missä ajassa valitus on tehtävä?

  • Valitusaika on yleensä 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.
  • KHO:n ohjeen mukaan valitus on toimitettava korkeimmalle hallinto-oikeudelle määräajassa, ja määräajan jälkeen saapuneita valituksia ei tutkita (Korkein hallinto-oikeus).

Mitä valituskirjelmän tulee sisältää?

  • Valitus tehdään kirjallisesti hallinto-oikeudelle.
  • Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta, ja perusteet.
  • Valituskirjelmässä on yksilöitävä, mitä muutosta vaaditaan ja millä perusteilla.
  1. Valmistele valituskirjelmä: nimeä päätös ja perustele muutostarve.
  2. Tarkista määräaika: valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista.
  3. Täydennä vaatimukset: yksilöi, mitä muutosta haet ja millä perusteella.
Käytännön vinkki

Valituksen kirjoittaminen ei vaadi juristia, mutta huolellisuus kannattaa. Unohdettu peruste tai myöhästynyt määräaika voi johtaa valituksen tutkimatta jättämiseen.

Perusedellytys: Määräajan noudattaminen on ehdoton edellytys valituksen käsittelylle. Yksikin päivä myöhässä ja asia jää tutkimatta.

Mitkä ovat keskeiset erot vanhaan lakiin?

Miten suullinen käsittely on muuttunut?

  • Uusi laki lisäsi suullisen käsittelyn mahdollisuuksia tietyissä tapauksissa.
  • Laki sisältää valituslupajärjestelmää koskevia säännöksiä, jotka vaikuttavat siihen, milloin hallinto-oikeuden ratkaisusta saa valittaa edelleen KHO:een (Korkein hallinto-oikeus).

Mitä uutta todistelussa?

  • Todistelua koskevat säännökset tarkentuivat.
  • Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat säännökset uudistuivat.
  • Hallintotuomioistuimen tulee huolehtia järjestyksestä oikeudenkäynnissä; oikeudenkäyntitilaisuudesta voidaan poistaa se, joka häiritsee asian käsittelyä (Finlex, Suomen virallinen lainsäädäntö).

Hallintotuomioistuimen tulee huolehtia järjestyksestä oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäyntitilaisuudesta voidaan poistaa se, joka häiritsee asian käsittelyä.

– Finlex, laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa

Uusi suunta: Keskeinen muutos on, että uusi laki toi joustavuutta suulliseen käsittelyyn, mutta samalla hallintotuomioistuimet saivat selkeät valtuudet puuttua häiriöihin. Tämä parantaa oikeudenkäynnin sujuvuutta.

Miten laki vaikuttaa oikeusturvaan?

Mitä oikeusturvakeinoja laki tarjoaa?

  • Lain tavoitteena on turvata oikeudenmukainen oikeudenkäynti hallintoasioissa.
  • Laki sisältää säännökset esteellisyydestä, asian käsittelyajasta ja päätöksen perustelemisesta (Korkein hallinto-oikeus).
  • Oikeusministeriön valmistelumuistiossa hallintoasiaa kuvattiin esimerkiksi viranomaisen päätöstä koskevan valituksen tuomioistuinkäsittelynä (Oikeusministeriö).

Miten oikeudenkäynnin viivästyminen estetään?

  • Laki edellyttää asioiden käsittelyä ilman tarpeetonta viivytystä.
  • Mahdollisuus hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
  • Valituslupajärjestelmä KHO:ssa rajaa käsiteltäväksi vain ne asiat, joilla on ennakkopäätösarvoa tai muuta erityistä merkitystä.
Mihin kiinnittää huomiota

Vaikka laki takaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, todellisuudessa käsittelyajat voivat venyä useisiin kuukausiin. Tämä on erityisen ongelmallista kiireellisissä asioissa, kuten sosiaalietuuksia koskevissa valituksissa.

Ristiriita käytännössä: Yksilön oikeusturvan kannalta keskeinen kysymys on, kuinka nopeasti oikeutta todella saa. Lain henki ja käytännön todellisuus eivät aina kohtaa.

Lisälähteet

evl.fi, europam.eu, theseus.fi, journal.fi, asianajajat.fi

Tarkemman kuvauksen lain soveltamisesta ja muutoksista löydät Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa -oppaasta.

Ala missa naita

Usein kysytyt kysymykset

Miten oikeudenkäynti hallintoasiassa aloitetaan?

Oikeudenkäynti aloitetaan tekemällä kirjallinen valitus hallinto-oikeudelle. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Voiko hallintoasiassa käyttää todistajia?

Kyllä, laki sallii todistelun. Tuomioistuin arvioi todistelun vapaasti. Todistajien käyttö on kuitenkin selvästi harvinaisempaa kuin rikos- tai riita-asioissa.

Mitä tarkoittaa suullinen käsittely hallintoasiassa?

Suullisessa käsittelyssä asianosaiset ja todistajat kuulevat toisiaan ja tuomioistuinta. Lain mukaan suullinen käsittely järjestetään, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi tai oikeusturvan takaamiseksi.

Miten oikeudenkäyntikulut jaetaan hallintoasiassa?

Pääsääntönä on, että kukin vastaa omista kuluistaan. Tuomioistuin voi kuitenkin velvoittaa asianosaisen korvaamaan toisen osapuolen kuluja, jos se on kohtuullista.

Kuinka kauan hallintotuomioistuimen käsittely kestää?

Käsittelyajat vaihtelevat asiaryhmittäin. Keskimääräinen käsittelyaika hallinto-oikeuksissa on useita kuukausia, joissakin tapauksissa jopa yli vuoden.

Kuka maksaa oikeudenkäyntikulut, jos voitan asian?

Jos voitat asian, sinulle ei yleensä tule maksettavaksi toisen osapuolen kuluja. Omista kuluistasi vastaat kuitenkin itse, ellei tuomioistuin toisin määrää.

Mitä teen, jos en ole tyytyväinen hallinto-oikeuden päätökseen?

Voit hakea muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Muutoksenhaku edellyttää valituslupaa, joka myönnetään vain tietyillä perusteilla, kuten ennakkopäätösarvon vuoksi.

Aiheeseen liittyvää: Lainojen yhdistäminen – kokemuksia, vinkkejä ja kannattavuus · OP Prime -korko nyt 2,50 %: mitä se on ja milloin laskee